Yhteisöllinen resilienssi epävarmuuksien maailmassa
Meillä oli ilo järjestää toukokuun Sensemaking meetup yhteistyössä Vaasan yliopiston kompleksisuustutkimusryhmän ja kompleksisuusverkoston kanssa. Tällä kertaa toteutimme tapahtuman paneelikeskusteluna ja saimmekin koottua paikalle erinomaisen paneelin, mutta myös aktiivisen ja runsaslukuisen, parhaimmillaan 155 hengen yleisön.
Sensemaking meetup on Systems Change Finlandin kuukausittainen meetup, jossa pureudutaan vaihtuvien puhujien johdolla soveltavan systeemiajattelun ja kompleksisuusteorian näkökulmiin. Pelkän luennoinnin sijaan pyrimme luomaan tiloja, joissa osallistujat pääsevät muodostamaan kuvaa aiheesta toistensa kanssa.
Epävarmuuksien maailmassa ei voida suunnitella ratkaisuja ennalta tehtävän analyysin perusteella ja jalkauttaa niitä keskitetysti. Koronapandemian käsittely onkin osoittanut merkittäviä puutteita perinteisissä hallinnan muodoissa sekä toimintatavoissa, kun pitäisi vastata kompleksiseen, keskinäisriippuvaan haasteeseen. Resilienssi on yksilöiden ja yhteisöjen kykyä reagoida ja palautua häiriöistä ja kriiseistä, jonka keskiössä on muuntautuminen ja joustavuus. Tapahtuman paneelissa keskusteltiin yhteisöllisyyden roolista resilienssin edistämisessä epävarmuuksien äärellä.
Paneelin ja moderaattorin esittely:
Paneelin moderaattorina toimi Vaasan yliopiston kompleksisuustutkimusryhmän tutkimusjohtaja Petri Uusikylä (LinkedIn, Twitter).
Päivi Myllykangas (LinkedIn, Twitter) toimii Pirkanmaan liitossa aluekehitysjohtajana, joka vastaa alueella toimivien kumppanuuksien tukemisesta rahoituksen avulla. Päivi vastaa myös Pirkanmaan liiton tulevaisuus- ja innovaatiotoiminnasta. Pirkanmaan alueella tehdään vireää ekosysteemi- ja verkostotyöstä, joihin liittyviä näkökulmia Päivi toi paneeliin.
Pasi Mäenpää (LinkedIn) toimii kaupunkisosiologian dosenttina ja tutkijana Helsingin yliopistolla. Pasi on tutkinut erityisesti kaupunkiaktivismiin liittyviä kysymyksiä ja on vasta julkaistun Neljäs sektori — Kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa -kirjan toinen kirjoittaja. Pasi toi paneeliin ruohonjuuritason organisoitumisen näkökulmaa.
Matti Heino (LinkedIn, Twitter, WWW) työskentelee Helsingin yliopistolla sosiaalipsykologian tohtorikoulutettavana painopisteinään kompleksisuustutkimuksen soveltaminen käyttäytymistieteisiin. Hän on Behaviour Change & Well-being -tutkimusryhmän jäsen, toiminut Valtioneuvoston kanslian koronakriisin hoitoa tukevan käyttäytymistieteellisen neuvonantoryhmän jäsenenä ja Citizen Shield -tutkimushankkeessa, joka pyrkii edistämään taudeilta suojautumista, joka pyrkii suojautumiskäyttäytymisen kautta edistämään yhteiskunnan kriisinkestävyyttä pandemiatilanteissa.
Puhujien alkukommentit resilienssistä
Panelisteja pyydettiin alkupuheenvuorossa määrittelemään resilienssin käsitettä omasta näkökulmastaan. Tässä kootusti poimintoja määrittelyistä.
Pasi Mäenpää painotti oppimisen merkitystä ja sitä kuinka resilienssi on luonteeltaan kehittymistä parempaan: ns. “bouncing back” ei kriisissä riitä, vaan eteenpäin suuntautumista kuvaa paremmin termi “bouncing forward”. Tarkoitus on siis päästä parempaan tilanteeseen kuin ennen kriisiä.
Päivi Myllykangas nosti esiin, että ennustettavasta maailmasta tultaessa epävarmuuksien maailmaan resilienssi vaatii uusia tekemisen tapoja ja yhteisen ymmärryksen luomista. Tärkeää on kuinka kehitystyössä tartutaan siihen tuntemattomaan uuteen ja tehdään siitä selkoa, jotta “bouncing forward” saisi mahdollisuuden tapahtua.
Matti Heino muistutti, että meillä Suomessa on vielä sellainen hallintokulttuuri, että ajatellaan, että on niitä viisaita ihmisiä, jotka suunnittelevat asiat ja mitä paremmin he suunnittelevat, sitä paremmin asiat menevät. Tämä ei toimi enää niin hyvin nykyisenkaltaisessa kompleksisessa yhteiskunnassa. Tämän seurauksena onkin nähty adaptiivisten organisoitumisen muotojen ja verkostomaisen tekemisen merkityksen kasvamista. Matti kommentoi lisäksi, että yksilöille, jotka eivät ole luontaisia tai innokkaita verkostoitujia, voi olla haastavaa luoda ja päästä osaksi yhteisöjä. Siten kriisitilanteissa tämä “ulkopuolisuus” voi osoittautua ongelmalliseksi, kun yhteisön merkitys näissä tilanteissa korostuu.
Kokonaisuudessaan saimme nauttia antoisasta keskustelusta ja kommenttikenttäkin täyttyi oivallisista kysymyksistä, linkeistä ja huomioista. Esimerkiksi tämä Mike Tysonin hauska (koska totta) lainaus herätti pohtimaan oman perspektiivin vajavaisuutta: “Everyone has a plan until they are punched in the face.”
Tapahtuman tallenne on katsottavissa tästä:
Tapahtuman chatissä jaetut linkit löytyvät kootusti tästä:
https://docs.google.com/document/d/1_Hdp3C7Sa2RUxBCljz_snepcldI6yo2tu55TgHN5agw/edit?usp=sharing
Kiinnostuitko? Liity yhteisöömme!
Systems Change Finland — Systeeminen muutos Suomi ry edistää sellaisen yhteiskunnan syntyä, joka kykenee toimimaan systeemisten ja kompleksisten haasteiden kanssa.
Yhdistyksen tarkoitus on edistää lähestymistapojen soveltamista, jotka auttavat ihmisiä, organisaatioita ja yhteiskuntaa ymmärtämään ja toimimaan systeemien ja kompleksisuuden kanssa.
- Tervetuloa yhdistyksen jäseneksi!
- Liity Facebook-ryhmäämme!
- Tsekkaa verkkosivumme systemschange.fi
- Tule suunnittelemaan ja tekemään asioita kanssamme Slackiin!
