Systeemiajattelun avulla kohti toimivampaa yhteiskuntaa
Alvin Toffler totesi vuonna 1970, että 2000-luvun sivistymättömiä eivät ole he, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa, vaan he, jotka eivät kykene oppimaan, poisoppimaan ja oppimaan uudelleen (Toffler 1970). Voimme havaita tämän viisauden laiminlyönnin seurauksia esimerkiksi ihmiskunnan kestävyyskriisin kohdalla. Kuinka on mahdollista, että näin on päässyt käymään ja kuinka systeemiajattelu voisi tässä pulmassa meitä auttaa?
Systeemiajattelu on lyhyesti ilmaistuna asioiden ja ilmiöiden yhteyksien tutkimista, kokonaisuuden näkemistä, juurisyiden etsimistä ja vipupisteisiin vaikuttamista. Oireiden paikkailun sijaan keskitytään systeemitason vaikuttamiseen.
Systeemiajattelu ja näkemisen taito
Nopealla tarkastelulla voimme todeta kuinka kompleksinen maailma on. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kykymme käsittää todellisuutta on rajallinen. Tämän hyväksyminen vaatii epävarmuuden hyväksymistä ja ajattelun avoimena säilyttämistä, joka on olennainen osa systeemiajattelun periaatteita. Aikuisuuden kehityksen dosentti Eeva K. Kallio puhuukin tietämisestä prosessina (Kallio 2017).
On selvää, että järkevän toiminnan edellytys on kirkas ymmärrys todellisuudesta. Nyky-yhteiskunnassamme on monenlaisia tekijöitä, jotka sumentavat näkökykyämme, kuten kiire ja stressi, salpaava tietotulva tai riittämätön uni. Kutsutaan tätä linssien sumentumiseksi. Linssien lisäksi pidämme päässämme eri värisiä ja eri muotoisia sankoja, raameja, joiden läpi katsomme maailmaa. Linsseistä ja sangoista muodostuu kaikennäköisiä silmälaseja, joiden läpi näkyy erilaisia todellisuuksia. Kykymme käsittää todellisuutta on rajallinen ja nämä lasit väistämättä jollakin tavalla heikentävät kykyämme nähdä todellisuutta kokonaisvaltaisesti. Kysymys herää, missä määrin olemme tietoisia tästä?
Ilman tietoisuutta erilaisista paradigmoista ei ole valinnan mahdollisuutta paradigmojen, eikä siten näkemisen, tekemisen tai keskustelun suhteen.
Paradigmat ja toimiva yhteiskunta
Näitä silmälaseja voidaan kutsua mentaalimalleiksi tai paradigmoiksi ja ne ovat jokaisen meidän päässä, halusimme tai emme. Ihminen on rakenteeltaan sellainen, että erilaisissa ympäristöissä syntyy erilaisia paradigmoja. Ne ovat siis seurausta eletystä elämästämme. Tämän objektiivisuuden haasteen kanssa olemme kaikki samassa veneessä.
Elämme myös jokseenkin samassa paradigmassa sen osalta, että olemme jokainen enemmän tai vähemmän teollisen ajan tuotoksia. Teollista aikaa kuvaa lineaarisen ajattelun dominointi. Tofflerin toteamus 50 vuotta sitten kuvaa juuri tämän lineaarisuuden ongelmaa: maailma ei ole lineaarinen, vaan kompleksinen, joten meidän on oltava kykeneviä oppimaan jatkuvasti. Meidän on yhdessä opittava tarkastelemaan minkälaisia seurauksia omalla lineaarisella, asioita erottelevalla ja yksinkertaistavalla ajattelullamme on ollut. Ja kuinka kehittyä paremmin yhteyksiä ja kokonaisuuksia näkeviksi, viisaammiksi yksilöiksi ja yhteisöiksi.
Kyky nähdä paradigmat vain paradigmoina on Donella Meadowsin mukaan vaikuttavin vipupiste, kun tavoitellaan systeemitason muutosta (Meadows 1999). Ne silmälasit, joiden läpi katsomme maailmaa määrittävät sen mitä pidämme tärkeänä ja mihin elämässä keskitymme. Ilman tietoisuutta erilaisista paradigmoista ei ole valinnan mahdollisuutta paradigmojen, eikä siten näkemisen, tekemisen tai keskustelun suhteen. Kaikki tämä on edellytys kehittyvälle ja toimivalle yhteiskunnalle.
Alkuperäinen kuva: Systems Innovation, Critical Thinking Guide (Systems Innovation 2020).
Artikkeli on julkaistu alunperin Tietoasiantuntija-lehdessä 4/2020. Lehden teema on oppiminen osana tietotyötä.
Lähteet
Kallio, E. 2017. Tiedon rajallisuudesta. Kirjoitus Jyväskylän yliopiston tiedeblogissa 6.10.2017. Viitattu 1.10.2020. https://www.jyu.fi/fi/blogit/tiedeblogi/kallio
Meadows, D. 1999. Leverage Points: Places to Intervene in a System. Viitattu 1.10.2020. http://donellameadows.org/wp-content/userfiles/Leverage_Points.pdf
Systems Innovation 2020. Critical Thinking — A Guide for Systems Thinkers. Päivitetty 1.9.2020. Viitattu 1.10.2020. https://www.systemsinnovation.io/post/critical-thinking-guide
Toffler, A. 1970. Future Shock. Kustantaja: Random House.
Kiinnostuitko? Liity yhteisöömme!
Systems Change Finland — Systeeminen muutos Suomi ry edistää sellaisen yhteiskunnan syntyä, joka kykenee toimimaan systeemisten ja kompleksisten haasteiden kanssa.
Yhdistyksen tarkoitus on edistää lähestymistapojen soveltamista, jotka auttavat ihmisiä, organisaatioita ja yhteiskuntaa ymmärtämään ja toimimaan systeemien ja kompleksisuuden kanssa.
- Tervetuloa yhdistyksen jäseneksi!
- Liity Facebook-ryhmäämme!
- Tsekkaa verkkosivumme systemschange.fi!
- Tule suunnittelemaan ja tekemään asioita kanssamme Slackiin!
